Aluojan koski

Aluoja on ainutlaatuinen kalkkikivipohjainen laakso, jossa on koskitörmiä, pintaveden maan sisään valumispaikkoja ja lähteitä. Törmien korkeudet ovat myötävirtaan kulkien 1,4 m, 0,7 m, 1,9 m, 1,3 m ja 0,5 m. Kaksi ensimmäistä törmää ovat muodostuneet Volhovin ja kolme ylintä Kundan kerrostumien kalkkikiviin. Laakso syvenee äkillisesti jopa 10 metriä. Paikoin, varsinkin kolmannen törmän luona, se on kanjonimainen. Kosken rannoille on rakennettu pieni näköalatasanne ja silta.

4 km

Orun puisto ja Toilan ranta

Kauniissa Pühajõen muinaislaakossa sijaitsevan Orun puiston ja mahtavan linnan perusti Grigori Jelissejev – yksi Venäjän 1800-luvun varakkaimmista kauppamagnaateista. V. 1935 kolme virolaista teollisuusmiestä ostivat linnan ja puiston ja lahjoittivat ne presidentti Pätsille kesänviettopaikaksi. Linna tuhoutui toisessa maailmansodassa täysin.

Hyvin viitoitetussa ja hoidetussa puistossa voi nykyään kävellä, nähdä erilaisia puu- ja pensaslajeja sekä hopealähteen luolan ja nauttia näkymästä merelle ja auringonlaskuun pääskynpesässä.

Toilan ranta on omailmeinen ja mieleenpainuva. Merenpohja on hiekkaa, mutta rantaa itseään peittävät pienet, meren sileiksi hiomat pikkukivet. Toilan rantaan pääsee kauniin Orun puiston polkuja pitkin. 

 4 km 

Päiten rantatörmä

Törmä on 41 metrin korkuinen. Meri on törmästä 50–70 metrin päässä. Päiten törmä käsittää Vokan ja Sõtken klinttien välisen seitsemän kilometrin pituisen osan Itä-Virumaan klinttiosuudesta. Pohjoisen puolelta sitä reunustaa 40 metrin korkuinen jatkuva ja lähes suora Ontikan tyyppinen klinttitörmä. Päiten törmän suojelemiseksi on perustettu Päiten maastonsuojelualue.

 7 km

Valasten koski, retkipolku ja Ontikan maastonsuojelualue

Noin 30 metriä korkea koski on sekä Viron että Baltian korkein. Koski ei ole luonnollinen, vaan se saa vetensä Kaasikväljan kuivausojasta eli Valasten purosta, jota paikalliset kutsuvat nimellä Suurkraav eli Suuroja. 

Vuonna 2018 avattiin uudelleen kaunis Valasten retkipolku, jolta avautuu upeat näkymät merelle sekä klintin päältä että alta, ja näin voi lähemmin tutustua täkäläiseen maastoon ja kasvillisuuteen. 

Ontika on yksi vanhimmista suojelualueistamme. Se perustettiin Pohjois-Viron rannikolle vuonna 1939. Ontikan maastonsuojelualue käsittää Pohjois-Viron törmärannikon korkeimman ja mahtavimman osan Saksata Toilaan saakka, jossa yhtenäinen kalkkikiviseinämä kohoaa jopa 56 metriä merenpinnan yläpuolelle. Tällä 20 km pituisella klinttiosuudella voi törmältä laskeutua alas vain harvoissa paikoissa, joissa ahtaat ja jyrkät polut vievät meren rantaan. Suojelualueella on myös kolme koskea: Valaste, Karjaoru ja Kivisilla. Törmärannikolla avautuu kambrikauden ja ordovikikauden kerrostumien edustava paljastuma. Suojelualueelta on löydetty yhdeksän kolmeen eri suojeluluokkaan kuuluvaa kasvilajia.

 15 km

Sillamäen kaupunki ja Sinimäet

Sillamäe – aikoinaan niin kiehtovan suljettu, omapiirteinen kaupunki. Nykyään se tervehtii vieraanvaraisena ja sydämellisesti kaikkia vieraitaan. Neuvostoaikana tänne perustetun salaisen teollisuuden vuoksi kaupunki oli vielä hiljattainkin suljettu. Kaupunkia rikastaa neuvostoajan ei kausien ainutlaatuinen arkkitehtuuri. Vieraat voivat käydä omailmeisissä kulttuuri- ja urheilurakennuksissa tai kävellä rannalla kulkevalla kuntopolulla.

Sinimäet eli Vaivaran Sinimäet ovat kolme keskenään yhteydessä olevaa länsi-itä -suuntaista törmää, jotka muodostavat Sinimäkien törmäsaariston. Sinimäkiin kuuluvat Tornimäki (69,9 m), Põrguaugun (helvetinkuopan) eli Grenaderinmäki (83,2 m) ja Pargimäki eli Lastekodumäki (84,6 m). Sinimäillä käytiin toisen maailmansodan lopulla suuret puolustustaistelut. Põrguaugumäelle on rakennettu muistokenttä (Sinimäkien memoriaali) toisen maailmansodan aikana puolustustaisteluissa kaatuneille. Toiseen maailmansotaan saakka Sinimäkiä peitti kuusimetsä, joka kaukaa katsoen antoi mäille sinertävän värin.

14/21 km

Alutagusen seikkailupuisto ja Kurtnan maastonsuojelualue

Seikkailupuistossa on viisi rataa, joilla voi valita eri vaikeusasteisia tehtäviä ja pitkiä ilmamatkoja järven yli. Seikkailuradoilla on yhteensä 33 tarkkuutta ja huomiokykyä vaativaa urheiluleikkiä. Radat on laadittu siten, että tehtävät muuttuvat asteittain vaativammiksi. Seikkailupuiston vieraat voivat testata tasapainoaistiaan, taitavuuttaan ja rohkeuttaan. Erityistä rohkeutta vaatii iso Tarzan-hyppy, joka suoritetaan 9 m korkeudelta. Alutagusen Seikkailupuistossa voi kiitää järven yli suurella nopeudella kahdella erilaisella vaijeriajolla, joiden pituudet ovat 400 ja 220 metriä. Lasten rata, jolla on 22 erilaista jännittävää leikkiä, sopii lapsille alkaen neljästä ikävuodesta ja 110 cm pituudesta.

Kurtnan maastonsuojelualue sijaitsee Itä-Virumaalla Alutagusen kunnassa. Sen koko on 2557 hehtaaria. Suojelualue perustettiin vuonna 1987 suojelemaan Kurtnan järvistön järviä (42 järveä) ja Kurtnan kumpuja. Tällä alueella kasvaa monta suojeltua kasvilajia.

 22 km

Sakan kartano

Sakan kartano (saksaksi Sackhof) on perustettu keskiajalla, mutta silloin se sijaitsi nykyisestä kartanosta pari kilometriä itään ja sitä kutsuttiin nimellä Väike-Saka (Pikku-Saka). Von Wrangelleille ja von Taubedeille kuulunut kartano oli keskiajalla rakennettu vasallilinnoitukseksi eli linnoitetuksi kartanorakennukseksi (nykyisin tuhoutunut). Nykyiseen paikkaan kartano rakennettiin vuonna 1626, jolloin sitä ympäröivät maat lahjoitettiin Skotlannista tulleelle Jürgen (John) Leslielle. Saka on yksi harvoista Viron kartanokokonaisuuksista, joka on kunnostettu kokonaisuudessaan. Sekä italialaisen renessanssiarkkitehtuurin näytteeksi sopiva päärakennus että kartanon alueella sijaitsevat myöhemmät rakennukset ja myös niitä ympäröivä puisto on huolellisesti kunnostettu.

 25 km

Kuremäen luostari

Kuremäen keskustassa oleva Kuremäen luostari on vuonna 1891 perustettu Viron ainoa toimiva ortodoksinen nunnaluostari. Muinaisaikaan täällä sijaitsi virolaisten hiisi ja mäen juurella uhrilähde. Lähde tunnetaan nykyisin ”pyhänä lähteenä” tervehdyttävän vetensä vuoksi. Karaisevassa vedessä voi myös kylpeä. Luostarin portit ovat vieraille maksutta avoinna ja alueella kierrellen voi nähdä nunnien toimia. Se, joka on luostarin elämästä ja historiasta enemmänkin kiinnostunut, voi tilata nunnilta maksullisen kiertokäynnin, jonka aikana näkee luostarikokonaisuuden ja siellä olevat eri kirkot, joihin itsenäisesti liikkuen ei pääse.

 29 km

Kaivosmuseo

Haluatko saada makua todellisesta kaivosmiehen elämästä? Silloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin vetää kumisaappaat jalkaan, pukea toppatakki päälle ja ottaa lamppu käteen. Juuri maan alla näet, kuulet, maistat ja tunnet samaa kuin ne miehet, jotka tekivät vuosikymmenet joka päivä maan alla raskasta työtään. Nyt on avattuna myös Rikastusvabrik (rikastustehdas), joka esittelee sinulle palavankiven matkaa maan päällä, kertoo energian synnystä ja siitä, mitä tulevaisuudessa energia-alalla tulee tapahtumaan. Lapsia odottaa kaivosmuseon jännittävä Mutimaa eli myyrämaailma.

 32 km

Mäetagusen kartano

Kartano perustettiin Eugenius Octave von Rosenin hallintokaudella vuonna 1796. Klassistinen päärakennus on edustava ja herättää huomiota runsaasti koristellulla interiöörillään. Erityistä huomiota ansaitsevat kaksi vuosisataa vanhat tammiovet, puuportaat ja secco-tekniikalla toteutettu kattomaalaus. Kartanokokonaisuudesta on säilynyt 14 rakennusta, joista talli- ja vaunuvajarakennukseen on perustettu hotelli, kylpylätalo ja ravintola. Samoin hiljattain on kunnostettu viina-aitta. Kartanossa voi käydä vierailulla etukäteen tilaten.

 33 km

Narva-Jõesuu

Narva-Jõesuu tunnetaan ainutlaatuisesta luontoympäristöstään. Omailmeisen mäntymetsän reunustama hienohiekkainen Narva-Jõesuun ranta on koko Viron pisin merenranta, joka kulkee Suomenlahden etelärantaa 7,5 km pituudelta. Narva-Jõesuussa on maksullinen pysäköinti ja pysäköintilippuja voi ostaa tarkastajilta, kaupoista, baareista ja hotelleista.

 35 km

Vaaleansininen laguuni

Oikeastaan kyseessä ovat Narvan sähköasemien tuhkamäkien seostusaltaat. Sähköasemilta tuhka kuljetetaan seostettavaksi veden avulla ja osa vedestä, joka jää yli, valuu näihin samoihin saostusaltaisiin. Kauniin vaaleansinisen värin vesi saa karbonaattisten kiviainesten pienenpienistä osasista, jotka hajottavat auringonsäteiden sinistä valoa enemmän kuin keltaista ja punaista. Yleisesti kyseessä on suljettu alue, mutta joistakin paikoin tätä kiehtovaa kohdetta voi katsella myös lähempää (59,273569; 27,935507)

 35 km

Narva

Narva asema kahden maan rajalla on ollut kaikkein luonteenomaisin piirre niin menneisyydessä kuin nykyäänkin. Narvajoen rantamilla sijaitsi jo keskiaikana kahta kulttuuria erottava raja, jonka toisella puolella oli eurooppalainen katolinen länsi ja toisella slaavilainen ortodoksinen itä. Raja on kahden kulttuurimaailman kohtaamis- ja toisiinsa vaikuttamispaikka. Narvan linnoitteet yhdessä linnan kanssa ovat aina olleet rajakaupungin tärkein nähtävyys. Äskettäin kunnostettu promenadi joen rannalla tarjoaa elämyksen historian henkäystä: joen vastarannoilla, toistensa välittömässä läheisyydessä (nuolenlentämän tai musketinlaukauksen päässä) kohoaa kaksi kivikolossia – saksalainen ritarikuntalinna Hermannin linna ja venäläinen Iivananlinna. 

 40 km

Liimalan ranta ja ravintola Tulivee

Maalauksellisella Liimalan rannalla sijaitseva 70 paikan Tulivee-rantaravintola tarjoaa mahdollisuuden nauttia herkullisesta ruuasta ja kauniista merinäkymästä sekä tilavassa ravintolasalissa että terasseilla istuen. Ainutlaatuisen, meren laineita jäljittelevän rakennuksen arkkitehti on Ralf Tamm. Pohjoismaisen ja merestä ja rannikon pirtun salakuljetuksesta inspiraatiota saaneen sisustuksen on luonut sisustusarkkitehti Angela Orgussaar.

 42 km

Kiviõlin seikkailukeskus ja teollisuusmaisema

Kiviõlin seikkailukeskus on perustettu entiseen Kiviõlin kemianteollisuuden puolikoksimäelle. Teollisuusperinnöstä on tullut vapaa-ajanviettokeskus, jossa toimintaa riittää sekä talveksi että kesäksi (hiihtorinteet, seikkailupuisto, vaijerin varassa laskeutuminen, mäkiautot, kokoperheen elämyspuisto, motokeskus ym.). Puolikoksimäki on Baltian korkein vieraille avoin tekomäki, jolla on korkeutta n. 100 m yli merenpinnan. Mäen huipulta avautuvat näkyvät sekä palavankiven teollisuudelle että ympäröivään maastoon.

 44 km

Iisakun näköalatorni ja Kotkan retkipolku

Näköalatorni sijaitsee Ida-Virumaalla Uljasten harjun jälkeen korkeudeltaan toisella sijalla olevassa luonnollisessa pisteessä (94 m merenpinnasta). Näköalatornista avautuu näkymä Kuremäen luostariin, palavankiven kaivoksille, tuhkamäelle, rämeille ja Peipsijärvelle. 

Kotkan retkipolku esittelee minetrofisia ja vaihettumissoita sekä hiekkaharjuja 6,7 km reitillä. Nähtävyyksiä ovat Peipsijärven vetäytyessä syntyneet metsäiset hiekkaharjut ja Rüütlin rämeen salaperäiset suosaaret, jotka ovat syntyneet jääkauden lopulla syntyneistä kerrostumista. Siirtymä hiekkaharjusta suoksi on jyrkkä ja sellainen maaston muutos tarjoaa retkeilijälle miellyttävää vaihtelua.

 45/48 km

Aidun vesimaa

Aidun vesimaa on entisen suljetun palavankiven louhoksen tekomaastoon perustettu vesiurheilu- ja vapaa-ajankeskus, jossa tarjottavat seikkailut kertovat entisen louhosalan uudelleensynnystä. Aidun vesimaan perustamisella on Aidun louhoksessa alkanut uusi aikakausi, joka tähtää louhosalueen kehittämiseen ja myönteiseen tulevaisuuteen. Aidun kadonneiden kylien ja palavankiven kaivausten symbolina on keskeisenä ideana vedenalainen historiamaailma, jota esitellään järjestettävien seikkailujen puitteissa. Tulevaisuus ja nykyisyys ilmenevät veden päällä ja louhosalueella laajemmin aktiivisten seikkailujen muodossa. Vedenalainen historiamaailma ja toiminnot veden päällä muodostavat yhdessä ainutlaatuisen Aidun vesimaailman.

 47 km

Uljasten järvi ja retkipolku

Eräs Itä-Virumaan maalauksellisimmista järvistä. Järven pinta-ala on noin 60 hehtaaria ja suurin syvyys ulottuu 5,6 metriin. Järven rannalla on valtion metsätalouskeskuksen nuotiopaikka ja 3,8 km pituinen retkipolku. Polku esittelee matkaajille Uljasten järveä, harjuja, soita ja ikimetsää. Reitti kulkee pääosin harjuja pitkin ja on merkitty. Uljasten harjulla on muun muassa myös Itä-Virumaan korkein luonnollinen huippu (95,2 m). 

 55 km

Vasknarva

Kylä syntyi 1300-luvulla vanhan Liivimaan koillisrajalle perustetun ritarikuntalinnoituksen luo. Ensimmäinen ritarikuntalinnoitus perustettiin Vasknarvaan vuonna 1349. Vasknarvan kylässä on venesatama, rajavartioasema, hautausmaa ja Kuremäen luostarin Vasknarvan profeetta Elian skiitta eli sivuluostari (kuvassa). Arkkitehtuuriltaan Vasknarva on tyypillinen Peipsin venäläisten tienvarsikylä, jossa yksikerroksiset puurakennukset sijaitsevat vierivieressä harjakaton päädyt kadulle päin.

 55 km

Kauksin ranta ja Peipsi-järvi

Vasknarvasta länteen sijaitsee Peipsi-järven ranta, joka on 40 km matkalta ihanteellinen uintiin ja lomailuun: etelään suuntautuva hiekkaranta, jonka dyyneillä kasvaa valoisa mäntymetsä. Peipsijärven pohjoisranta on ainutlaatuinen ja luonnonkaunis lepopaikka. Yksi Peipsijärven tunnetuimmista ja kauneimmista rannoista on Kauksissa. Kurun ja Kauksin väliset ns. laulavat hiekat ovat kuuluisat. Ilmiö on selitettävissä hiekanjyvästen tietyn muodon ja tuulen yhteisvaikutuksella, jonka tuloksena on omintakeinen viheltävä musiikki.

Peipsinjärven ja sen eteläosan Pihkovan järven pinta-ala (3.540 km2) tekee siitä Euroopan neljänneksi ja maailman 53. suurimman järven. Järvi jakautuu kolmeen osaan – Peipsijärveen, Pihkovan järveen ja niitä yhdistävään Lämmijärveen.  

 58 km